Sademetsien tuhoutuminen on käytännössä luonnon monimuotoisuuden ja oman planeettamme häviämistä. Ihminen on toiminnallaan tuhonnut jo puolet maailman alkuperäisistä sademetsistä. Tuhoutumista tehtiin uudisraivaajien saapuessa uusille seuduille, mutta nykyisin sademetsät tuhoutuvat lähinnä teollisuuden tieltä. Samalla loukataan myös ihmisoikeuksia, sillä monet tuhoamiset tapahtuvat laittomasti tai halpatyövoimalla. Monesti sademetsien tuhoaminen vaikuttaa myös alueella eläviin alkuperäisiin heimoihin aiheuttaen konflikteja ja ihmisloukkauksia.

Hakkuut ovat sademetsien suurinta tuhoamista, sillä niitä tehdään kaikkien muiden toimien ohessakin. Jälkeen jäänyt alue jää usein siihen kuntoon, että se kuivuu suoranaiseksi aavikoksi eikä enää toivu. Lisäksi jo hakatut alueet jäävät hukkamaaksi, sillä ne eivät sovellu asumiseen tai uudelleen viljelyyn. Sademetsien maaperä on nimittäin yllättävän köyhää ja vanhaa. Ravinnekerros on vain muutamia senttejä ja ravinteet huuhtoutuvat sadevesien mukana. Kuolleet lehdet ja karikkeet hajoavat kosteassa ja lämpimässä nopeasti bakteerien, sienien ja termiittien avulla takaisin käyttöön. Maaperässä ei siis pysy ravinteita ja runsaiden sateiden johdosta se ei myöskään riittävän vahvaa asuinrakentamiseen.

Hakkuut

Jopa 20 % niin sanotuista kasvihuonepäästöistä syntyy sademetsien hakkuusta Greenpeacen mukaan. On uskomatonta kuinka paljon metsää häviää vuodessa hakkuisiin. Usein nämä hakkuut alkavat laittomasti, kun hakataan kulkuväyliä syvemmälle metsään harvinaisten puiden luo. Puutavara kuten kaunis merbau, jota käytetään huonekaluissa, on haluttua tavaraa maailmalla ja siten se houkuttelee laittomia hakkaajia tuhoamaan metsää. Sademetsien puuta käytetään sahatavarana, rakentamiseen sekä huonekaluihin ja sisustamiseen, kuten parketteihin. Sademetsien puutavaraa löytyy Suomestakin ja “uusiutuva diesel” oli juuri kohun alla sademetsien tuhoamisesta. Uusiutuvaan dieseliin nimittäin käytetään palmuöljyä, jota tuottavat alihankkijat olivat mustalla listalla sademetsiä tuhoavista tuotantotavoistaan.

Kaivostoiminta

Sademetsät ovat todella lajirikkaita aarreaittoja kasveille ja eläimille, mutta omaksi turmiokseen ne ovat rikkaita myös geologisesti. Laittomasti toimivat yhtiöt ovat yhä kiinnostuneempia sademetsistä mahdollisesti löytyvistä öljy-, rauta- ja kultavaroista. Kaivostoimintaa varten tarvitaan suuria louhoksia. Kaivostoiminnan myrkylliset jätteet ja metallit päätyvät ympäröivään vesistöön ja luontoon. Teollisuus ja kaivostoiminta tarvitsevat myös kulkuyhteyksiä ja energiaa. Energian tuottamiseksi suunnitellut erilaiset patohankkeet uhkaavat muovata koko sademetsää. Puuttumalla sademetsän jokiin ja nostamalla vedenpitaa toisille alueille, muutetaan jo radikaalisti metsän elinoloja. Rautatiet, maantiet sekä voimalat tuhoavat metsän aluettain ja tekevät yhtenäisestä metsästä tilkkutäkin.

Maatalous ja viljely

Sademetsiä hakataan ja kasketaan myös maatalouden vuoksi, esim. öljypuu- ja soijaplantaasien tieltä tai karjalle laitumeksi. Kasviöljyistä juuri palmuöljyä käytetään maailmalla eniten. Sitä löytyy esim. kekseistä, margariineista, huulipunista ja kynttilöistä, ihan mistä vaan. Sen käyttö on kasvanut nopeasti ja kysyntään on vastattu mm. hakkaamalla sademetsiä tuotannon tieltä.

Myös paikalliset ihmiset voivat viljellä ja hakata puita, koska heillä ei ole muuta toimeentuloa. He voivat työskennellä sademetsiä tuhoaville yrityksille tai omalla pienellä tilatoiminnallaan vahingoittaa luontoa, kun vaihtoehdot ovat vähissä. Karjatalouden ja soijan kasvatuksen kasvaessa sademetsiä uhkaa tuhoutua yhä enemmän. Tällä hetkellä suurin osa kasvatetusta soijasta tehdään eläinten rehuksi. Brasialainen naudanlihan tuotanto on kasvanut hurjasti viime vuosina. Tilan tarpeen ja rahan edessä sademetsä saa väistyä.

Ilmaston muutos ja saasteet

Ilmaston muutos ja saasteet koskevat myös sademetsiä. Kun ihmiset leviävät metsään ja rakentavat teitä, myös saasteet ja jätteet löytävät tiensä ennen koskemattomiin paikkoihin. Koko maailman ilmaston saasteet ja meren muovijätteet päätyvät myös rannikkoalueiden metsiin ja metsiin tuleviin vesisateisiin. Voimaloiden ja kaivosten jätteet myrkyttävät maaperää ja vesistöä. Kun kyseessä on maailman monimuotoisin elinympäristö, pienetkin myrkkymäärät voivat tuhoja useita herkkiä kasvi- ja eläinajeja.