Tropiikin puutarhahuonekalut - Sademetsien hakkuiden aiheuttamat sosiaaliset ongelmat

#sotilasjunttien tukeminen, sodat: Liberia, Burma, korruptio

#hankalat kysymykset: hyötyä paikallistasolle?

#kuva Walhilta? poliiseja tiellä, Rengat -miekkari, pikkupoika rekan edessä, trad.maja TNBT

Maailman sademetsissä elää yhä miljoonia alkuperäis- ja vähemmistökansoihin kuuluvia ihmisiä, jotka harjoittavat perinteisiä elinkeinojaan hankkien kaiken elantonsa luonnosta. He eivät kuitenkaan usein laillisesti omista asuinmaitaan eivätkä siksi kykene vaikuttamaan niitä koskeviin päätöksiin.

Sademetsien asukkaat ovat vuosituhansien kuluessa oppineet hankkimaan kaiken tarvitsemansa ravinnon, rakennusmateriaalin, lääkkeet yms. vahingoittamatta metsää.#romantisointia, muuta muotoilu# Nyt, kun ulkopuoliset tahot rupeavat kaatamaan puita heidän perinteisiltä asuinmailtaan, he menettävät niin kotinsa kuin mahdollisuuden harjoittaa elinkeinojaan. Puuston harventuessa auringonpaahde kuivattaa aluskasvillisuutta, ja erityisesti naisten tulonlähteenä toiminut käsityötarvikkeiden, värjäysaineiden ja hedelmien kerääminen vaikeutuu.

Oli kyse sademetsäkansoista tai maanviljelijöistä, keskeinen ongelma on, että paikallisväestö ei pysty määrittelemään kehityksen ehtoja itse. Teolliseen puuntuotantoon, yhtiöihin ja epädemokraattiseen keskushallintoon perustuva metsän- ja maankäyttö ei jätä hyötyä hakkuista ja puuntuotannosta paikallistasolle. Tropiikin metsätalouden hyöty valuu sen sijaan lähinnä taloudelliselle ja poliittiselle eliitille, ja hakkuissa tai maan anastuksissa elinkeinonsa menettäneet ihmiset köyhtyvät. Toki hakkuutoiminta hyödyttää myös osaa paikallisesta väestöstä, mutta tyypilliseti valtaosa taloudellisesta hyödystä menee muualle kun taas ympäristöongelmat jäävät paikallisten kärsittäviksi.
#hakkuiden mukana seuraava väestö, köyhtyminen
#eivät itse pysty määrittelemään kehityksen ehtoja

Useimmissa trooppisten alueiden maissa työntekoa samoin kuin ympäristöasioita koskeva lainsäädäntö on heikkoa. Hakkuiden ja plantaasien työntekijöille maksetaan pientä palkkaa, ja lapsityövoiman käyttö on yleistä. Työturvallisuus on usein huono ja työntekijöiden järjestäytyminen voi olla kiellettyä.

Kun koko valtion maanomistus on pienen joukon käsissä eikä paikallisilla asukkailla, metsien hakkaamisesta on paikallisille hyvin vähän taloudellista hyötyä. Ääritapauksena ovat laittomat hakkuut, joiden kaikki tuotto voi mennä puun salakuljettajille ja pesijöille. Esim. Indonesian laittomilla hakkuilla paikallinen väestö saattaa saada puukuutiometristä 10$, kun siitä Kiinassa maksetaan salakuljettajille 270$. Paikallisyhteisöjään ei valtion hallinnon epädemokraattisuuden ja korruptoituneisuuden takia useinkaan ole mahdollisuutta estää nimellistä maanomistajaa riistämästä heidän asuinmetsiään, ja lukuisat sademetsäkulttuurit ovat jo tuhoutuneet kokonaan hakkuiden takia.

#sademetsäväestön ohelle maaseutuväestön maaoikeudet