Lista
trooppisista puulajeista kauppanimittäin
(*=puu osin luonnonmetsistä, **=aina luonnonmetsistä)
- Akaasia
- Apassi / abachi *
- Balau **
- Bangkirai, ks. balau
- Eukalyptus
- Iroko **
- Jongkong **
- Kapur **
- Khaya **
- Kempas **
- Keruing **
- Kumipuu
- Mahonki (afrikkalainen) **, ks. khaya,
sapelli ja sipo
- Mahonki (amerikkalainen) *
- Mango
- Meranti **
- Merbau **
- Nyatoh **
- Odum, ks. iroko
- Ramin **
- Rottinki **
- Sapelli eli sapele **
- Sipo **
- Tiikki (teak) *
- Utile, ks. sipo
CITES-sopimus ja EU:n uhanalaisten lajien kauppaa koskevat säädökset
CITES-sopimus
säätelee uhanalaisten lajien kansainvälistä
kauppaa. CITES-sopimuksen liitteissä listataan lajeja,
joiden kauppa on joko kielletty tai vaatii CITES-sopimuksen
edellyttämät luvat. Suomi on ratifioinut sopimuksen,
joten Suomeen ei saa tuoda CITES-sopimuksen mainitsemia lajeja
ilman kansallisten CITES-viranomaisten lupaa. Puulajeja on CITES-listoilla
melko vähän, mutta monet sopimuksen liitteisiin päätyneet
lajit kuten mahonki ja ramin ovat olleet tärkeitä
kauppapuita. Käytännössä laillinen kansainvälinen
kauppa CITES-sopimuksessa luetelluilla puulajeilla on vähäistä.
CITES-sopimuksen
liitteitä on kolme. Ensimmäisessä, appendix I,
mainitaan lajit joiden kauppa kaupallisissa tarkoituksissa on
täysin kielletty. Puulajeista tähän listaan kuuluu
mm. Brasilian ruusupuu (Dalbergia nigra). Valtaosa
puulajeista on liitteessä II. Näiden lajien kauppa
edellyttää CITES-luvan sekä alkuperämaalta
että Suomen viranomaisilta. Liitteessä III mainitaan
jotain tiettyjä alkuperämaita koskevia rajoituksia.
EU:n omat luonnonvaraisten eläinten ja kasvien kauppaa
koskevat säädökset pohjautuvat CITES-sopimukseen,
mutta ovat osin tiukempia. Puulajien osalta eroja ei ole.
Valikoitu
lista liitteessä II mainituista puukaupan kannalta olennaisista
lajeista
CITES-sopimuksen
sivut ja niillä tietokanta sopimuslajeista sekä lista
sopimuksessa olevista puista (joilla kaikilla ei ole puuntuotannollista
merkitystä).
Euroopan
komission luonnovaraisten kasvien ja eläinten kauppaa käsittelevät
sivut (myös suomeksi)
Lisätietoa
uhanalaisten ja harvinaisten lajien kauppaa säätelevästä
CITES-sopimuksesta Suomen ympäristökeskuksen sivuilta.
TRAFFIC
Europen raportti ja toimintaohje EU:n puukaupasta CITES-sopimuksen
kannalta (2004):
Looking Under the Veneer. Implementation Manual on EU Timber
Trade Control: Focus on CITES-Listed Trees.
Lajien uhanalaisuus
Monet
puulajit ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon niihin kohdistuvien
hakkuiden ja metsien katoamisen vuoksi. Maailmanlaajuisesti
uhanalaisten puulajien ostaminen pääsääntöisesti
jouduttaa niiden katoamista, eikä uhanalaisilla puulajeilla
tulisi lähtökohtaisesti käydä kauppaa. Alla
olevissa puulajikuvauksissa viitataan Kansainvälisen
luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisuusluokitteluun, joka
kertoo lajien sukupuuttoriskistä.
Kansainvälisen
luonnuonsuojeluliiton uhanalaisluokituksessa uhanalaiset ja
hävinneet lajit luetaan viiteen luokkaan niiden uhanalaisuuden
mukaan. Luonnossa vielä tavattavista lajeista uhanalaisimpia
ovat äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellut, välittömässä
sukupuuttovaarassa elävät lajit (CR), tätä
seuraavat pienemmässä vaarassa olevat erittäin
uhanalaisiksi (EN) ja vaarantuneiksi (VU) luokitellut lajit.
Silmälläpidettävät lajit (LR/nt) melkein
täyttävät vaarantuneen kriteerit.
-
Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) ylläpitämä
maailmanlaajuisesti uhanalaisten lajien tietopankki
ja tietoa uhanalisuudesta ja luokituksesat
-
IUCN:n
uhanalaisluokkien kuvaus Suomen kansallisen uhanalaisarvioinnin
yhteydessä Suomen ympäristökeskuksen sivuilta
Linkkejä
trooppisista puulajeista
-
Englannin Maan ystävien kattava lista
eri puulajeista ja niiden uhanalaisstatuksista
- WWF:n sivuilla valokuvallinen
opas trooppiseen puutavaraan
- Webforest
Ky:n sivuilla suomenkielisiä myyntiesittelyjä
ja valokuvia myös tropiikin puulajeista
Lista
trooppisista puulajeista kauppanimittäin
Tätä
listaa täydennetään tarvittaessa. Mikäli
haluat sivuille tietoa jostakin lajista, lähetä sähköpostia
osoiteeseen otto.miettinen [at] iki.fi
*=markkinoilla oleva puu osin luonnonmetsistä,
osin viljelymetsistä
**=puu tulee aina luonnonmetsistä
Akaasia
[ylös]
Akaasiat (Acacia spp.) on kuivilla ja puolikuivilla
alueilla vanhassa maailmassa levinnyt kasvisuku. Sillä
on puuntuotannollista merkitystä luontaisesti erityisesti
Afrikassa, mutta Australiasta peräisin olevia lajeja myös
viljellään laajalti tropiikissa suojakasveina ja puun
tuottamiseksi. Aasiasta peräisin oleva akaasia tulee viljelymetsistä.
*Apassi / abachi [ylös]
Abachi tai suomalaisittain apassi (Triplochiton scleroxylon)
tunnetaan myös nimellä wawa, obeche tai ayou. Sitä
on Suomessa käytetty erityisesti lauteissa. Abachi kasvaa
Länsi- ja Keski-Afrikassa alankojen kausikuivissa metsissä
ja kuivissa metsissä. Abachi-kantoja on voimakkaasti ylihakattu,
ja se on lähes kokonaan kadonnut esimerkiksi Nigerian luonnonmetsistä.
Abachia myös viljellään jonkin verran.
**Balau [ylös]
Tällä nimellä myytävät puut
kuuluvat laajaan Shorea-sukuun samoin kuin mm. meranti-nimellä
myytävät puut. Balau on ominaisuuksiltaan tietyn tyyppisen
puun kauppanimi. Balau-ryhmään kuuluu sademetsäpuita,
jotka esiintyvät lähinnä Indonesian ja Malesian
luonnonmetsissä, jotkut lajit myös Indokiinan niemimaalla
tai Filippiineillä. Malesian niemimaalla, Borneolla ja
Sumatralla kasvavaa Shorea laevis-lajia tai muita balau-ryhmän
lajeja myydään joskus nimellä bangkirai (alkuperä
Indonesia) tai yellow balau (alkuperä Malesia). Red balau
on balau-ryhmälle läheinen kauppanimi, ja markkinoilla
nämä puut voivat olla sekoittuneet. Yhteensä
balau ja red balau -puuta tuottavia lajeja on 38. Balau-ryhmän
23 kaupallisesti merkityksellisestä lajista 11 on äärimmäisen
uhanalaisia (CR) ja 4 erittäin uhanalaisia (EN), yhteensä
uhanalaisia on siis 70% balau-lajeista. Kaikki viisi red balau
-lajia ovat äärimmäisen uhanalaisia (CR). Lajilista.
Eukalyptus [ylös]
Eukalyptukset (Eucalyptus spp.) esiintyvät luontaisesti
Australian, Papua Uuden-Guinean ja Itä-Indonesian alueella.
Luonnonmetsistä saatavaa puuta on tuskin tarjolla, jos
on, niin Australiasta. Markkinoilla olevien eukalyptustuotteiden
puu tulee istutusmetsistä.
**Iroko [ylös]
Fikusten kanssa samaan heimoon kuuluva Milicia
(=Chlorophora) excelsa ja M. regia tuottavat iroko-puuta.
M. excelsa esiintyy Afrikassa Norsunluurannikolta Angolaan
ja Mosambikiin ulottuvalla alueella savannialueiden galleriametsissä
ja sekundaarimetsissä, M. regia vain Länsi-Afrikassa.
Iroko tunnetaan myös nimellä odum ja afrikkalainen
tiikki. M. regia on luokiteltu uhanalaiseksi (VU) ja
M. excelsa silmälläpidettäväksi
(LR/nt) metsien häviämisen ja liikahakkuiden seurauksena.
Lajin viljely-yritykset ovat olleet epäonnisia.
**Jongkong [ylös]
Jongkong (Dactylocladus stenostachys) on Borneon suosademetsien
runsaimpia puulajeja. Merantin ja raminin jälkeen se on
taloudellisesti merkittävin Malesian Sarawakin suosademetsien
hakkuista saatava puu. Laji on kärsinyt voimakkaista hakkuista
ja Borneon suosademetsien katoamisesta, mutta sitä ei ole
luokiteltu uhanalaiseksi.
**Kapur [ylös]
Kapurin nimellä myytävän Dryobalanops-suvun
7 lajia kasvavat alankosademetsissä ja suosademetsissä
Borneolla, Sumatralla ja Malesian niemimaalla. Kapur-lajit ovat
suuria puita, halkasijaltaan yleisesti 150-200 cm, korkeudeltaan
60 m. Kapur uudistuu poimintahakatuissa metsissä, mutta
sen kantoja uhkaa nopea metsien häviäminen. Tärkein
laji puuntuotannollisesti on D. sumatrensis, joka on
äärimmäisen uhanalainen (CR). Kapur on ominaisuuksiltaan
lähellä keruing-lajeja. Seitsemästä Dryobalanops-lajista
kolme on äärimmäisen uhanalaisia (CR) ja kaksi
erittäin uhanalaisia (EN). Lajilista.
**Khaya, afrikkalainen mahonki [ylös]
Khaya-sukuun kuuluu 5 lajia, jotka esiintyvät
Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Puuntuotannollisesti
tärkeimmät lajit ovat Länsi-Afrikan rannikon
sademetsissä kasvava K. ivoriensis (African mahogany)
ja hieman kuivempien metsien Itä- ja Länsi-Afrikassa
esiintyvä K. anthotheca (myös white mahogany,
East African mahogany). Tavallisesti afrikkalainen mahonki -nimikkeellä
tarkoitetaan juuri näitä puulajeja, ja Khaya
kuuluukin samaan heimoon kuin varsinaista mahonkia tuottava
Swietenia-suku. Muut kolme Khaya-lajia tuottavat
arvokasta puutavaraa, jota myös myydään khaya
tai afrikkalainen mahonki -nimikkeen alla. Nämä lajit
esiintyvät Itä- ja Länsi-Afrikassa joenvarsimetsissä,
kuivissa metsissä tai savanneilla (K. senegalica,
K. grandifoliola) tai Madagaskarin saarella (K.
madagascariensis). Kaikki viisi Khaya-lajia ovat
uhanalaisia liikahakkuiden ja metsien katoamisen seurauksena.
Lajilista.
**Kempas [ylös]
Kempas (Koompassia malaccensis) esiintyy Etelä-Thaimaasta
Borneolle ja Sumatralle ulottuvalla alueella Kaakkois-Aasiassa.
Luonnontilaisissa alankometsissä tällä alueella
laji oli melko yleinen, ja esiintyy myös suosademetsissä.
Arvokkaampien puulajien huvettua kempasin hakkuut ovat lisääntyneet
90-luvulta samaan aikaan, kun alueen luonnonmetsät ovat
huvenneet. Myös Indonesiassa Uuden-Guinean saaren länsiosassa
esiintyvää Koompassia grandiflora -lajia
voidaan myydä kempas-nimikkeellä. K. malaccensis
on luokiteltu uhanalaistarkastelussa silmälläpidettäväksi
lajiksi (LR/cd) ja K. excelca vaarantuneeksi (VU).
**Keruing [ylös]
Dipterocarpus-suvun lajeja myydään
keruing-kauppanimellä. Suku on levittäytynyt Kaakkois-
ja Etelä-Aasiaan, ja markkinoilla oleva puu on tuotettu
lähes kaikki Kaakkois-Aasiassa. Maailman 70 Dipterocarpus-lajia
esiintyvät sademetsissä ja kausikuivissa metsissä.
Valtaosa kaupallisesti merkittävistä lajeista on kotoisin
Indonesian, Malesian ja Indokiinan alueelta luonnonmetsistä.
Keruingia ei tuoteta viljelymetsissä, vaan se tulee aina
luonnonmetsistä. 36:sta kaupallisesti merkittävästä
lajista puolet (18) on luokiteltu äärimmäisen
uhanalaisiksi (CR, korkein luokitus luonnosta supuuttoon kuolleen
jälkeen), ja yhteensä uhanalaisia on näistä
64% (23 lajia). Lajilista.
Kumipuu [ylös]
Kumipuun (Hevea brasiliensis) luontaista esiintymisaluetta
ovat Etelä-Amerikan sademetsät. Kumipuuta viljellään
laajasti ympäri tropiikkia. Sen pääkäyttötarkoitus
on kumin tuotanto, joka tapahtuu ottamalla talteen puun kuorta
viiltämällä erittyvä valkoinen neste. Malesiassa
kumipuu on tärkeä huonekalujen raaka-aine, ja puuta
on ollut saatavilla kun kumipuuviljelmiä on korvattu muilla,
tuottaisammilla viljelmillä. Aasiasta peräisin oleva
kumipuu tulee siis ensisijaisesti kumin tuotantoon suunnattujen
viljelmien oheistuotteena. Kun Malesian kumin tuotanto supistuu,
tuotantoa on siirtynyt muihin alueen mainin, ja esimerkiksi
Kambodzhassa kumipuuviljelmät hävittävät
tieltään luonnonmetsiä.
*Mahonki (amerikkalainen) [ylös]
Varsinaiset mahongit (Swietenia-suku) kasvavat luontaisesti
Etelä- ja Väli-Amerikassa sademetsistä pellonvierustoille.
Puuntuotannollisesti tärkeimät lajit ovat brasilian-
tai hondurasinmahonki (Swietenia macrophylla) ja karibianmahonki
(Swietenia mahagoni), jotka molemmat ovat liikahakkuiden
seurauksena vähentyneet voimakkaasti ja siksi uhanalaisia
(vaarantunut VU ja erittäin uhanalainen EN) ja listattu
CITES-sopimuksen liitteisiin III ja II (koskien kaikkia Amerikan
populaatioita). Täten Amerikoista tuleva mahonki vaatii
aina CITES-sopimuksen mukaiset luvat. Em. lajeja myös viljellään
pieniä määriä tropiikissa, mm. Kaakkois-Aasiassa,
eivätkä viljellyt, Aasiasta peräisin olevat Swietenia
macrophylla-tuotteet tarvitse CITES-lupaa.
Mango [ylös]
Mango (Mangifera indica) on kotoisin Etelä-Aasiasta
Intian ja Burman kausikuivilta alueelta. Sitä viljellään
kaikkialla tropiikissa sen hedelmien takia, ja siitä saatava
puu ei ole viljelmien ensisijainen tuote. Mangifera-sukuun
kuuluu muitakin lajeja, jotka esiintyvät luontaisesti Kaakkois-Aasian
sademetsissä ja joita viljellään niin ikään
hedelmien takia. Luultavasti markkinoilla oleva puu tulee hedelmäviljelmiltä.
**Meranti [ylös]
Meranti on yleisnimitys suurimmalle osalle Shorea-suvun
puista saatavaa puutavaraa. Shorea on trooppisen Aasian
taloudellisesti tärkein puusuku, johon kuuluu lähes
200 lajia. Puuaineksen lisäksi puista saadaan myös
pähkinöitä (illipe) ja pihkaa teollisuuden tarpeisiin
(damar). Shorea-suku on levittäytynyt lännestä
Sri Lankasta itään Indonesian Molukeille. Lajimäärä
on suurin Borneolla. Valtaosa lajeista esiintyy sademetsissä
ja on levinnyt melko pienelle alueelle. Shorea-viljelymetsiä
ei ole. Suvun taloudellisesti hyödynnettävät
lajit jaetaan neljään tyyppiin niiden puuaineksen
värin ja ominaisuuksien perusteella: red meranti (70 lajia),
yellow meranti (33 lajia), white meranti (22 lajia) ja balau
(38 lajia, ks. balau). Näiden sisällä
voidaan vielä määritellä alatyyppejä,
esim. light red meranti. Merantin hakkuita ja kauppaa hallitsevat
Malesia ja Indonesia. Selvästi tärkein ryhmä
on red meranti. Suuri määrä harvinaisempia Shorea-lajeja
on uhanalaistunut liikahakkuiden ja metsien katoamisen myötä.
Yli puolet kaikista Shorea-lajeista (102 kpl) on äärimmäisen
uhanalaisia (CR), ja yksi laji on jo kuollut sukupuuttoon. Kaupallisesti
merkittävistä meranti-lajeista 70% on uhanalaisia
ja 41% äärimmäisen uhanalaisia (CR), ks. lajilista.
**Merbau [ylös]
Merbauta saadan Intsia-suvun puista. Intsia-suvun
kahdeksan lajia ovat levittäytyneet Itä-Afrikasta
Australiaan, mutta puuntuotannollisesti merkittävimpiä
maita ovat Malesia, Indonesia ja Papua-Uusi-Guinea, joissa Intsiat
ovat yleisimpiä. Puuntuotannollisesti tärkeimmät
merbau-lajit ovat I. bijuga ja I. palembanica.
Filippiineillä kasvaa vähemmän käytetty
I. acuminata. Merbau kärsii liikahakkuista ja
on erityisen uhattuna Malesian niemimaan ulkopuolella. I.
bijuga ja I. acuminata on luokiteltu uhanalaisiksi,
vaarantuneiksi lajeiksi (VU). Merbaut ovat hidaskasvuisia puita,
jotka kasvavat primaarisademetsissä ja vanhoissa sekundaarimetsissä
alavilla alueilla.
**Nyatoh [ylös]
Nyatoh-nimen alla myydään laajasti Sapotaceae-heimoon
kuuluvia puulajien puuainesta. Lähinnä paikallisesti
käytetään puuainekseltaan raskaampia nyatoh-lajeja,
joita kutsutaan bitis tai nyatoh batu -nimellä. Suurimmat
puusuvut ovat Madhuca, Palaquium, Payena ja Pouteria.
Näistä tärkein nyatohin lähde on Palaquium.
Palaquium ja Payena -sukujen puista saadaan
aiemmin laajasti käytettyä kumimaista guttaperkaa,
erityisesti Palaquium gutta -puusta. Nyatohia tuottavat
lajit näistä suvuista kasvavat etupäässä
Kaakkois-Aasiassa. Sri Lanka ja Melanesia ovat myös nyatoh-puusukujen
esiintymisaluetta, mutta eivät puuntuotannollisesti merkittäviä.
Nyatohia tuottavat puut kasvavat lähes kaikki sademetsissä,
etupäässä alavilla alueilla. Jokunen puulaji
ulottaa levinneisyytensä kuivemmille alueille ja vuoristoihin.
Markkinoille tuleva nyatoh on peräisin todennäköisimmin
sademetsistä Indonesiasta tai Malesiasta. Muutamaa lajia
viljellään, mm. guttaperkkan tuottamiseen. Kuusi Kaakkois-Aasian
puuntuotannollisesti huomionarvoista nyatoh-lajia ovat uhanalaisia
metsien raivauksen ja liikahakkuiden seurauksen. Lajilista
tavallisimmista lajeista ja sukuesittelyt.
**Ramin [ylös]
Raminia saadaan Gonystylus-suvun puista. Gonystylus-sukuun
kuuluu yli 30 lajia Malesiasta Melanesiaan ulottuvalla alueella,
valtaosa näistä Borneolla. Ramin-lajit kasvavat alankosademetsissä.
Puuntuotannollisesti tärkein ja runsain laji, Gonystylus
bancanus, on rajoittunut suosademetsien turvemaille Malesian
niemimaalle, Sumatralle ja Borneolle. Se on luokiteltu uhanalaiseksi
vaarantuneeksi (VU). Ramin-lajien uudistuminen kärsii hakkuista.
Liikahakkuut ja metsien katoaminen ovat johtaneet siihen, että
15 Gonystylus-lajia, noin puolet suvusta, on luokiteltu
uhanalaisiksi ja koko suku listattu uhanalaisten lajien
kauppa säätelevän CITES-sopimuksen
liitteeseen II vuonna 2005. Raminin kauppa on siis laitonta
ilman asianmukaisia, CITES-sopimuksen mukaisia tuonti- ja vientilupia.
Lajilista tavallisimmista
lajeista.
**Rottinki [ylös]
Rottinkia saadaan köynnösmäisten palmujen varresta.
Rottinkipalmut (mm. suvut Calamus, Daemonorops
ja Korthalsia) kasvavat sademetsissä ja kausikuivissa
metsissä etupäässä Kaakkois-Aasiassa, mutta
osa lajeista kasvaa Afrikassa. Rottingin korjuussa metsää
ei tarvitse kaataa, ja oikein toteutettuna metsä ei häiriinny
siitä. Rottinkien luonnonkantoja vaivaa toisaalta metsäkato
ja toisaalta liikakorjuu erityisesti Kaakkois-Aasiassa. Muutama
laji on luokiteltu uhanalaiseksi.
**Sapelli ja sipo [ylös]
Sapelli ja sipo-puuta tuottava pieni Entandrophragma-suku
kuuluu mahongin ja khayan kanssa samaan Meliaceae -kasviheimoon.
Sen puuta myydään myös afrikkalainen mahonki
-nimen alla. Suvun neljä puuntuotannollisesti merkittävää
lajia esiintyvät Afrikassa kosteissa tai kuivissa metsissä.
Kaikki neljä lajia ovat uhanalaisia liikahakkuiden seurauksena.
Lajilista.
*Tiikki [ylös]
Tiikki (Tectona grandis), enlanniksi teak,
esiintyy luontaisesti Intiasta Laosiin ja Filippiineille ulottuvalla
alueella kausikuivissa metsissä. Sitä viljellään
laajasti myös tämän alueen ulkopuolella. Suurimmat
tuottajat ovat tässä järjestyksessä Burma,
Intia, Thaimaa ja Indonesia. Jaavalla on noin miljoona hehtaaria
tiikki-istutusmetsiä. Burmassa hakattu tiikki tulee valtaosinluonnonmetsistä.
Burman luontaiset tiikkimetsät ovat kärsineet ryöstöhakkuista,
ja viime aikoina vientimäärät ovat laskeneet
voimakkaasti, samaan tapaan kuin Thaimaassa tapahtui 1980-luvulla
luonnonmetsien hävitessä. Kiina on Burman tiikin suurin
ostaja, ja kiinalaisten tiikkituotteiden puun voi olettaa tulevan
Burmasta. Myös Thaimaa tuo tiikkiä Burmasta. Jaavan
tiikkiviljelmiin liittyy laajoja sosiaalisia ongelmia, ja viljelmiä
hallinnoivat yhtiöt ja poliisi ovat vastanneet väkivalloin
paikallisten maavaateisiin.
