Sademetsää esiintyy siellä, missä on leuto talvi ja runsaat sateet, joita tulee ympäri vuoden. Vuotuinen sademäärä sademetsille on yli 1500 millilitraa vuodessa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Suomessa sademäärä vaihtelee ja jo yli 900 millilitran vuosimäärää voidaan pitää sateisena vuotena. Käytännössä sademetsiä esiintyy lähinnä päiväntasaajalla ja molempien kääntöpiirien alueilla. Sademetsät on luokiteltu muutamiin alatyyppeihin. Sademetsistä puhuttaessa keskitytään kuitenkin yleensä trooppisiin ja subtrooppisiin sademetsiin.

Trooppinen sademetsä

Nimeltään tunnetuimmat sademetsät ovat tosiaan trooppisia tai subtrooppisia sademetsiä. Trooppisia sademetsiä esiintyy päiväntasaajan tienoilla alavilla mailla. Niiden vuotuiset, jopa päivittäiset ilmaston vaihtelut ovat pieniä. Matalapainealueen ansiosta sateet ja ukkoskuurot ovat toistuvia. Lämpötila on lämmin ja sateita tulee säännöllisesti. Trooppisen sademetsän kuumuus ja sademäärä edistävät kasvien kasvua ja soistumista. Puut kilpailevat auringonvalosta ja voivat kasvaa jopa 50 metriä korkeiksi. Valoa ei juuri maahan asti pääse, sillä trooppisen sademetsän latvusto on runsas ja monikerroksinen. Elämä keskittyykin enemmän latvustoon. Nimekkäimpiä trooppisia sademetsiä ovat Etelä-Amerikassa sijaitseva Amazonin alueen sademetsä, Afrikan Kongon alueen sademetsä sekä Madagaskarin sademetsä.

Subtrooppinen sademetsä

Subtrooppista sademetsää ilmenee päiväntasaajan molemmin puolin lähellä kääntöpiirejä. Täällä näkyy jo vuoden vaihtelua, talvet ovat kylmempiä ja sademetsissä on jopa varsinaisia sadekausia, vaikka sadetta usein tuleekin ympäri vuoden. Kasvusto ei ole niin tiheää kuin trooppisissa sademetsissä ja latvustokin on ohuempaa. Tämä kuitenkin mahdollistaa auringonvalon pääsyn pohjakerrokseen, joten aluskasvusto onkin tiheämpää. Subtrooppista sademetsää on mm. Aasiassa, Oseaniassa sekä Etelä-Afrikassa.

Lauhkean vyöhykkeen sademetsä ja vuoristosademetsä

Lisäksi sademetsiä on myös ns. lauhkean vyöhykkeen sademetsät sekä vuoristosademetsät. Lauhkean vyöhykkeen sademetsistä on jäljellä enää pieniä jäänteitä mm. Pohjois-Amerikassa, Chilessä ja Uudessa-Seelannissa. Nämä sademetsät ovat kesävihantia ja niissä on meille tutummin paljon havupuita. Tyypillisesti ne sijaitsevat meren ja vuoriston välissä. Tällöin pilvipeitteet pysähtyvät vuoristoon ja tuovat riittävästi sateita. Koska ollaan kuitenkin lauhkealla vyöhykkeellä, alueelle tulee myös talvi ja jopa lumipeite sekä pakkasta.

Vuoristosademetsät ovat ikäänkuin trooppisen tai subtrooppisen sademetsän alueita. Ne muodostuvat nimensä mukaisesti alueen vuoristoon. Vuorten rinteille kerääntyy pilvi- ja sumupeite kostean ja lämpimän ympäristön seurauksena luoden paksun kostean kerroksen. Sumu tiivistyy kasvien pinnalla vesipisaroiksi, joten elinympäristö ja ilma pysyy kosteana. Täällä puut eivät kasva yhtä suuriksi kuin alempana metsässä, mutta erilainen ympäristö tuo omat lajikirjonsa, esim. orkideat ja monet sammalet.

Sademetsien rakenne

Sademetsien elämä kohoaa korkeuksiin kasvien kilpaillessa auringonvalosta. Latvakerrokseksi sanotaan metsän ylintä osaa, sademetsän kattoa. Latvakerros on yleensä noin 20-40 metrin korkeudessa, mutta voi olla jopa reippaasti korkeampikin. Auringon valoa pääsee vain vähän tämän tiheyden läpi. Latvustossa elää runsaasti mm. erilaisia lintuja, apinoita, laiskiaisia, matelijoita, sammakkoeläimiä ja hyönteisiä, jotka voivat elää jopa koko elämänsä menemättä metsän alempiin osiin. Puut ja kasvit tuottavat runsaasti kukkia ja hedelmiä, mahdollistaen lajien erikoistumisen jopa vain tiettyihin kukkiin tai hedelmiin.

Keskikerros on nimensä mukaisesti keskialue, josta löytyy vielä nuoria kasvavia puita, köynnöksiä ja ikäänkuin tilaisuuttaan odottavia pensaita ja kasveja, jotka halajavat latvakerroksen välistä kajastavaan valoon. Ilma on jo pimeämpää ja kosteampaa kuin latvassa. Täällä viihtyvät monet matelijat ja sammakkoeläimet, linnut ja perhoset sekä monet varjoon sopeutuvat kasvit.

Kenttäkerros on sademetsän pohja. Siihen kuuluu aluskavillisuus, puiden juuret ja maaperä. Valoa ei juurikaan ole, joten kasvit ja eläimet ovat siihen sopeutuneet. Vaikka sademetsän puita on paljon, ei pohja ole lehtien peitossa. Monet hyönteiset, pieneläimet ja sienet hajottavat ja saalistavat ravintonsa. Kenttäkerroksessa esiintyy myös monia loiskasveja sekä hidaskasvuisia taimia.