Tervetuloa sademetsien kiehtovaan maailmaan. Ihastu maailman sademetsiimme ja tartu osaltasi mahdollisuuksiin suojella näitä maailmamme ainutlaatuisimpia osia. Sademetsäsivustomme avulla voit tutustua planeettamme sademetsiin, niiden tilaan ja uhkiin. Kerromme millaisia sademetsät ovat ja mikä niitä tuhoaa ja uhkaa.

Sademetsät ovat kiistatta planeettamme monimuotoisimpia elinympäristöjä. Niiden runsas biodiversiteetti eli monimuotoisuus ovat biologisesti merkittäviä tutkimuskohteita. Mistään muualta maailmasta et löydä niin paljon eri eläin- ja kasvilajeja samasta alasta kuin sademetsästä. Sademetsät ovat myös saaneet nimekseen planeettamme keuhkorakkulat, sillä ne tuottavat ilmakehäämme merkittävän osan happea ja sitovat merkittävän osan hiilidioksidista. Eivät toki kaikkea kummassakaan, mutta merkittävän osan kyllä, ottaen huomioon, että ne kattavat planeetastamme nykyisin vain pienen osan. Lisääntyneet hakkuut ja metsien huono tila ovat kuitenkin johtaneet huolestuttaviin uutisiin tässäkin asiassa.

Joka päivä nämä keuhkomme joutuvat nimittäin taistelemaan ylimääräisiä taisteluita, joita luonto ei niille ole kehittänyt. Omilla toimillaan ihmiskunta tuhoaa omia keuhkojaan kuin syöpä. Rakentaminen, viljely, maatalous, laiduntaminen, puutavara, kaivostoiminta, liikenne, roskaaminen, kuluttaminen ja suora luonnon tuhoaminen ovat vain esimerkkejä kuinka tukahdutamme sademetsiämme ja lopulta itsemme. Kuitenkin jo pienillä toimilla voimme olla mukana vaikuttamassa positiivisesti sademetsien ja planeettamme tulevaisuuteen.

Tiesitkö, että sademetsissä on jopa yli tuhat vuotta vanhoja puita? Omien satavuotisten havupuidemme rinnalla voi olla hankala kuvitella kuinka koskemattomia ja vanhoja sademetsät voivatkaan olla. Sademetsät ovat vanhoja elinympäristöjä. Vuosien saatossa ne ovat kuitenkin kutistuneet vain murto-osaan suuresta kukoistuksestaan. Maapallomme maa-alat ovat toki muuttuneet ja luoneet omia haasteitaan ja ilmastojaan miljoonien vuosien saatossa, eivätkä olosuhteet ole aina olleet sademetsillä niin suotuisat. Ne ovat kuitenkin säilyneet monimuotoisimpana elinympäristönä. Suurin sademetsiä kutistava tekijä on kuitenkin ihmisten vaikutus. Sademetsät ovat olleet planeetallamme miljoonia vuosia, mutta viimeisen 50 vuoden aikana ne ovat kutistuneet dramaattisesti.

Sademetsät eivät ole ihmiselle sopivia asuinalueita. Sademäärät, kuumuus, vaikea kulkuisuus, myrkylliset kasvit ja hyönteiset eivät luo kovin houkuttelevaa asuinsijaa meille. Siinä mielessä sademetsät ovatkin saaneet olla rauhassa, että taloja emme keskelle metsiä ole rakentamassa. Metsät tarjoavat kuitenkin yhä uusia mahdollisuuksia meille ihmisillekin. Löydämme yhä sademetsistä uusia lajeja niin kasvi- kuin eläinmaailmaan. Monet lääkkeemme ovat peräisin sademetsien harvinaisista kasveista ja uusia lääkkeitä kehitellään yhä kun tietomme sademetsien kasveista ja niiden lääkeominaisuuksista kasvavat. Monet syötävät hedelmämme ja nautintoaineemme ovat lähtöisin sademetsistä vaikka niitä nykyisin viljelläänkin. Huomaatko, että löydät kotoasikin palan sademetsää? Esimerkiksi banaanit, appelsiinit, kahvi, kaakao ja pähkinät ovat alunalkaen kotoisin sademetsistä. Monet sademetsien puut ovat harvinaisia ja kasvavat vain sademetsissä, mutta niitä käytetään silti esim. puutarha- ja huonekalusteissa kasvatettujen puiden sijaan. Valitsemalla kotimaisia kasvatettuja puita kotisi materiaaliksi, suojelet sademetsiä hakuilta. Sademetsät ovat vanhoja ja lajirunsaita, mutta niiden elpymiseen tarvitaan aikaa. Tuhoaminen käy paljon nopeampaa.

Sademetsien tuhoamisella on muitakin merkityksiä, kuin luonnon ja tulevaisuuden katoaminen. Usein sademetsien riistoon liittyy myös ihmisoikeuksien loukkaukset. Olet varmaan kaupan hyllyillä nähnyt erilaisia reilun kaupan ja kestävän kehityksen merkkejä ja tuotteita. Sademetsien ympärillä on nimittäin paljon köyhempiä maita, joissa esim. avohakkuut ja viljelyt teetetään halpatyövoimalla vielä luontoakin riistäen. Kestävällä kehityksellä pyritään siihen, että ihmiset saavat riittävän toimeentulon työstään, oikean hinnan tuotteestaan ja viljely olisi osa luonnonsuojelua kertakäyttöisen ajattelen sijaan. Maailman metsät ovat planeettamme elinehto, eikä niitä kannata tuhota. Jokainen ihminen pystyy toimillaan pelastamaan ympäristöään. Voimme lisätä tietoa, kohdentaa omaa kulutustamme kestäviin valintoihin, kierrättää ja vaatia muutosta päättäjiltä. Joka päivä on askel muutokseen, itse voimme vaikuttaa muutoksen suuntaan.